Omakotitalon tiiveys vaikuttaa merkittävästi lämmityskustannuksiin

Kun energian hinta on korkealla, lämmityksen hyötysuhde on alkanut kiinnostaa yhä useampia. Usein talon tiiveys ja toimiva lämmitystekniikka ovat merkittävämpi tekijä lämmityskustannusten muodostumisessa kuin pelkkä lämmitysmuoto. Jos lämpö karkaa harakoille, lämmittäminen on useimmilla lämmönlähteillä kallista joka tapauksessa.

Talon energiatehokkuutta mitataan ilmanvuotoluvulla ja U-arvolla

Ilmavuotoluku qE=50 mittaa sitä, kuinka monta kuutiota (m3) ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia.

Ilmanvuotoluvun vaikutus lämmitykseen on hyvin suoraviivainen. Mitä enemmän lämmitettyä sisäilmaa vuotaa ulos, sitä enemmän lämmitys luonnollisesti maksaa. Kun ilmanvuotoluku kasvaa yhdellä yksiköllä, lämmityskulut kasvavat n. 7 %.

Toisaalta konvektio (ilman virtaus sisä- ja ulkotilojen paine-erojen vuoksi) voi käydä myös sisään päin, jolloin kylmää sisäilmaa pääsee talon vaipan läpi sisään. Samalla mukana voi tulla ulkoilman epäpuhtauksia.

U-arvo puolestaan mittaa rakennustekniikassa eri rakenneosien lämmöneristyskykyä.

Samaten U-arvon vaikutus lämmitykseen on selkeä. Mitä isompi osa lämpöenergiasta virtaa rakenteiden läpi lämmittämään ulkoilmaa, sitä enemmän lämmitys maksaa. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.

Tiiveys vaikuttaa asumiseen muutenkin kuin energian säästönä

Thermo-Jetta-rakenne on energiatehokasJetta-Talon seinärakenteen U-arvo (0,14) (Eurofins 2021) on jo nykyisellään 18 % rakennusmääräysten vaatimuksia (0,17) parempi. Thermo-Jetta-rakenteen ansiosta Jetta-Talon seinärakenne on aina erinomaisen hyvä eristävyydeltään.

Talon eristäminen ei kuitenkaan yksin riitä energiatehokkuuteen, vaan tiiveys ja toimiva ilmanvaihto yhdessä hyvän eristyksen kanssa ovat avaimia energiataloudelliseen asumiseen. Tiiveydellä on kuitenkin muitakin vaikutuksia.

Tiiveys pitää kosteuden ulkona ja siten rakennuksen kuivat rakenteet kuivina. Tämä on erityisen tärkeää huomata rakentamisen aikana läpivientien jne. kohdalla.

Tiiveys mahdollistaa hallitun ilmanvaihdon. Kun tiiveys on kunnossa, talon koneellista ilmanvaihtoa voidaan säätää järkevästi. Huonekohtaiset säädöt onnistuvat ja ilmavirtaukset pysyvät miellyttävinä eikä vedon tunnetta synny.

Tiiveys vaikuttaa myös merkittävästi sisäilman laatuun. Kun sisäilma saapuu koneellisen ilmanvaihdon kautta suodattimen läpi, epäpuhtauksia ei leviä sisälle.

Voiko omakotitalo olla liian tiivis?

Väliin kuulee puhuttavan pilalle remontoiduista taloista, joista rakennettiin liian tiiviitä. Tavallisesti kauhutarinoissa on kyse vanhasta talosta, jonka energiataloudellisuutta on pyritty parantamaan lisäeristyksellä ja tiivistämällä. Useimmiten nämä talot ovat alun alkaen rakennettu erityyppisellä rakennustekniikalla ja jotka vaatisivat juuri sille rakennustavalle sopivan eristämisen. Näissä tilanteissa talo todella voi muuttua liian tiiviiksi,  mikäli samaan aikaan ei huolehdita ilmanvaihdon uusimisesta. Tämä voi johtaa asumisesta aiheutuvan kosteuden kertymiseen tiivistyksen sisäpuolelle ja kosteusvaurioihin.

Uuden talon pitää puolestaan olla mahdollisimman tiivis heti rakentamisen jälkeen, sillä nykyaikainen koneellinen ilman vaihto pitää huolen siitä, että kosteus siirtyy ilmanvaihtojärjestelmän kautta ulos ja sisään kierrätetään puhdasta ja kuivaa ilmaa.

Jetta-Talo on tiiveydeltään markkinoiden paras

Jetta-Talon rakentamisessa ja pystytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota talon tiiveyteen. Tätä kautta talomme ovat energiatehokkaita, mukavia ja turvallisia.

Seinärakenteen saumakohdat tehdään porrastetuilla eristeratkaisuilla ja viimeistään erityisellä huolella. Sähköistykset kulkevat erillisessä välitilassa rakenteessa, jolloin ylimääräisiltä läpivienneiltä höyrynsulussa vältytään. Ratkaisu on myös todistettu todella laadukkaaksi.

Vertia Oy:n tekemässä tutkimuksessa aikavälillä 1.1.2019–31.3.2022 mitattiin Suomessa satoja talotehtaiden toteuttamia taloja. Saamamme todistus Jetta-Talojen ilmatiiveydestä alkaa juhlallisesti:

Tekemiemme ilmatiiveysmittausten perusteella Jetta-talojen rakenteellinen ilmatiiveys (ilmanvuotoluku qE50 / q50) on toimialaansa nähden alan paras.

Tutkimuksessa levyvalmiiden Jetta-Talojen ilmatiiveyden keskiarvo oli 0,54 m3/hm2, kun alan keskiarvo oli 1,04 m3/hm2. Muuttovalmiiden talotehtaiden vertailussa 1.4.2021–31.3.2022 Jetta-Talo sijoittui ensimmäiseksi tuloksella 0,51 m3/hm2.

Suomeksi tuo tahtoo sanoa, että Jetta-Talon rakenteessa energiatehokkuus on otettu huomioon aina.


Tutustu Jetta-Talon ideamallistoon. Talomalleistamme löytyy oikea koti jokaiselle perheelle – tarvittaessa pienillä tai vaikka suuremmillakin muokkauksilla.

Tutustu koko mallistoon ja ota yhteyttä edustajaamme!

Yhteydenottopyyntö

Pyydän edustajaanne ottamaan yhteyttä.

  • Ohjaamme tiedon perusteella yhteydenoton eteenpäin.
Tilaa esite

Valitse esitteesi joko sähköisenä tai painettuna ja kotiin toimitettuna.